sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Ballmaster 2018 kelianalyysi

Kirjoittelin vuosi sitten pari postausta elämäni ensimmäiseen Ballmaster karsintaan valmistautumisesta sekä siellä syntyneistä ajatuksista.

Johtuen tämän syksyn vähäisestä sarjamäärästä (noin 80 sarjaa) ja sitä kautta ei niin hyvästä pelikunnosta olen päättänyt jättää Ballmaster 2018n osallistumisen väliin, mutta koska seurastamme on tuonne osallistumassa jopa 12 henkeä ja myös muutama ensikertalainen niin ajattelin vähän avustaa heidän (sekä tietysti kaikkien muidenkin jotka tämän vaivautuu lukemaan) valmistautumista tekemällä analyysin tämän kertaisesta kelistä ja sen eroista viime vuotiseen.

Eräs kirjoituksiani joskus lukenut tuttava kommentoi näiden olevan ainakin hänen makuunsa turhan yksityiskohtiin meneviä joten koitan nyt pysyä niin helposti ymmärrettävällä tasolla kuin vain osaan, mutta silti kertoa hyödyllistä tietoa.

Toivoisinkin myös kommentteja sen suhteen onko näissä hyödyllistä tietoa ja miten näitä voisi kehittää. Samoin mielelläni kuulisin itseäni kokeneempien keilaajien mielipiteet siitä, että miten tuota Ballmasterin keliä kannattaa/kannatti pelata?

Rataolosuhde

Alla olevassa kuvassa on nuo on kelit allekkain joihin merkkasin punaisella viime vuotisen öljyltäpoistumisrimani eli riman 9 sekä vihreällä karkean arvioni johon lähtisin palloani tämän vuotiseen keliin pelaamaan eli rimojen 7 ja 8 väliin:
Tuon poistumispituuden arvioimiseen olen käyttänyt methodia jonka olen esittänyt tässä postauksessa.

Kannattaa muuten huomata, että tämä kaavio on kuvattu keiloista päin katsottuna joten oikea kätisen kenttä on vasemmalla puolella ja vasen kätisen oikealla puolella (kuvassa lukee pienellä R ja L) sekä se, että vasen kätisten puolelta öljyä ns. kulutettu valmiiksi, koska vasenkätisiä keilaajia on vähemmän.

Muita mielenkiintoisia huomiota viime vuosi vs tämä vuosi:

  • Ratio on laskenut 2,5:1 --> 2,0:1 joka tarkoittaa sitä, että keli on varsinkin fressinä vielä vähän tarkempi pelata kuin viime vuonna (=> vähemmän varaa tehdä virheitä tuloksen kärsimättä).
  • Kokonaisöljynmäärä on noussut 27,50ml --> 28,59ml ja samalla hoidon pituus on lyhentynyt 42 jalasta 41n jalkaan.
  • Öljy ja pesuaine ovat pysyneet samoina.
Sekä vielä muistutuksena niille jotka ei aikaisempia kirjoituksiani ole lukeneet tai Ballmasteriin aikaisemmin osallistuneet, että:
  • Radoille tehdään ratahoidon yhteydessä ns. tupla pesu (=> ensimmäinen radanhoitokone vain pesee radat ja toinen pesee ja öljyää) josta johtuen radan loppuosa on kuivempi kuin normikilpailuissa josta johtuen pallot reagoivat normaalia voimakkaammin poistuessaan öljyltä.
    • Tästä johtuen varsinkin isommalla rullalla pelaavien tulee pitää huoli siitä, että heidän pallonsa alkavat reagoida radan kanssa riittävän aikaisin ja ehtivät hidastua ennen öljyltä poistumista. Muuten tuloksena liian liuku/koukku tyyppinen pallon reaktio joka jättää todella ikäviä reikiä. Tuostakin aiheesta olen kirjoitellut aikaisemmin tässä postauksessa.
  • 28ml öljyä 41n jalan ratahoidolla on <lisää haluamasi kirosana tähän> paljon.
    • Normaalimäärät pyörii jossain 20-24ml välillä vähän hallista ja laminaatista riippuen.
    • Tästä johtuen kaikki kiiltävät pallot voi jättää suosiolla kotiin.
    • Samoin mattapallot kannattaa avata pykälää karkeammalla kuin on normaalisti tottunut käyttämään.
      • Esim jos normaalisti pelaa 2000 grit pallolla niin silloin 1000 tai jos normaalisti pelaat 1000 grit pallolla niin silloin 500.
    •  10 minuutin lämmittelyä varten kannattaa varata joku vanha kulunut pallo ja avata se vielä pykälää karkemmalla kuin millä aikoo pelata. Vähemmän kierremäärän omaavien pelaajien osalta jopa 320 grit ei ole ollenkaan liioittelua.
      • Ja muistutuksena vielä, että tuota ei ole järkeä tehdä öljyä täynnä olevalle pallolle joten sitä ennen kannatta tehdä öljyn poisto.
  • Keilapallon pintoja ei saa muuttaa enää lämmittelyn jälkeen joten niihin kannattaa hakea sopiva pinta sen aikana.
  • Koska suuri öljyn määrä pakottaa kaikki pelaamaan vahvemmilla palloilla niin öljy myös kuluu nopeammin ja tästä johtuen sinun tulee olla tavallista paremmin hereillä lähtöpaikan ylöspäin siirtämisessä.
    • Huomionarvioista on, että tähän vaikuttaa varsin paljon muiden keilaajien käyttämät pallot ja linjat, mutta niiden kanssa keilatessa jotka pelaa keliä ns. oikein asia menee juurkin noin.
    • Huomaa myös, että osa porukasta ei kuitenkaan ole lukenut tätä kirjoitusta tai ole muutenkaan tietoisia siitä miten keliä kannattaisi pelata ja pelaakin sitä kiiltävällä pallolla ns. kulmasta sisään. Tuosta johtuen voit joutua muuttamaan rataparin vaihtamisen jälkeen pelipaikkaasi myös radikaalisti alaspäin.
  • Valtava öljynmäärä aiheuttaa monesti myös erikoisia ilmiöitä kun jopa reaktiivipallot (varsinkin kiiltävät) siirtävät sitä radan peräosaan ja sinne voi muodostua liukkaita kohtia joista pallot ei hyvästä heitosta huolimatta käännykään.
    • Jos/kun huomaat tällaisen tapahtuman niin vaihtoehtona on:
      • Vaihtaa karkeampaan palloon (jos sellainen vielä kassista löytyy) jolloin se ehtii paremmin tarttua kiinni myös perällä.
      • Siirtyä takaisin alemmas joskin tässä pitää olla tarkkaana, että menetetäänkö samalla sisäsuoja jos rata öljy on ehtinyt jo kulua.
      • Siirtää öljyltäpoistumisrimaa ylemmäs jolloin se on lähempänä keiloja ja hakea lähtöpaikka jolla saat pallon menemään tuota kautta taskuun.
        • Vasemman puolen "valmiiksi kulutetusta" öljyprofiilista voidaan päätellä, että öljyn kuluttua sopiva öljyltäpoistumisrima voisi olla jossain riman 12 paikkeilla.
    • Tämä on myös osittain syy miksi Ballmasterissa tehdään tuo ns. tuplapesu jotta edellisessä erässä perälle levinnyt öljy saadaan varmasti pois ja erät olisivat näin ollen varmemmin tasavertaisia.

Ratahoidon "avaaminen" lämmittelyn aikana

10 minuutin lämmittely on varsin pitkä ja sen aikana ehtii rataa jo ns. avata joka siis toisin sanoen helpottaa olosuhdetta.

Ratahoidon avaaminen tehdään käyttämällä pinnaltaan karkeaa (oman kierteen määrästä riippuen esim 320 tai 500 grit) palloa ja heittämällä sitä tuota haluamaamme öljyltäpoistumiskohtaa (7-8 rimojen väli) kohti. Jos taito on hallussa niin tässä kohtaa olisi viisasta pyörittää palloa suoraan takaa ja sitä voi pelata jopa pari rimaa sisäänpäin tuota 7-8 rimojen väliä kohti.

Sivuhuomiona todettakoon myös, että vähemmän rullan omaavien voi olla viisasta pelata vähän sisäänpäin/suoraan myös varsinaisen pelin aikana, koska tällöin öljyyn pääsee ns. nojaamaan koko matkan, mutta tällöinkin tosiaan oikeaan öljyltä poistumiskohtaan osuminen on se oleellisin juttu maksimaalisen virhemarginaalin löytämisen kannalta. Tosin sillä tyylillä pelatessa tilaa saattaa kuvan mukaan paremmin löytyä pari rimaa ylempää eli tuolta 9-10 rimojen väliltä.

Tällaisella avaamisella muutos ratahoidossa voisi olla jotain tämän tyylistä (ylempi kuva fressi ja alempi lämmittelyn jälkeen):
Tärkeintä on kuitenkin saada tehtyä tilaa tuonne öljyltäpoistumiskohdalle (kuvassa vaaleimman sinisellä) ja sen alapuolelle (oikeakätisillä vasemmalla ja vasen kätisillä oikealla) jotta pelin alkaessa on mahdollisuus tehdä mahdollisimman paljon tulosta joten jos et saa palloa sinne sisäänpäin/suoraan heittäessä niin voit toki pelata sitä sinne myös vähän ulospäin jo lämmittelyn aikana.

Huomaa myös, että viisasta olisi pyrkiä pelaamaan heti ensimmäiseen sarjaan mahdollisimman hyvä tulos (lue 300 jos haluat sen erikoispalkinnon), koska radanvaihdoin jälkeen on varsin arpapeliä miten helppo/vaikea rata tulee vastaan.

Loppusanat

On tärkeää ymmärtää, että sport kelien pelaaminen ja varsinkin ilman tasoituksia on erittäin vaikeaa ja näinhän se toki kuuluukin olla, koska siellä haetaan parasta ja hänet sitten palkitaan isolla summalla rahaa. Mutta valmistautumalla peliin oikeilla välineillä ja peli-idealla vältytään kuitenkin tilanteelta jossa osallistumismaksu menee ns. hukkaan ja kotiinlähtiessä on tunne, että ei ole edelleenkään mitään havaintoa miten ko. keliä olisi pitänyt pelata.

Samoin on oleellista mainita, että tässä esittämäni methodi pelipaikan etsintään ja radan avaamiseen ei ole tieteellisen tarkka, mutta pohjautuu toki ns. käytännön fysiikan tuntemukseeni keilailun osalta.

Pitäkää hauskaa ja kommentoikaa tätä kirjoitusta, blogia yleisesti, tms joko tänne tai vaikka ihan kasvotusten kun bongaatte minut keilahallilla.

Lisäys 3.1.2018

Taliin ilmestyi tänään tuo keli myös roll up koossa (kuva aukeaa isompana sitä klikkamalla) jossa on myös keli ylhäältä päin kuvattuna joten teen sen perusteella pari lisäystä:

Piirsin alla olevaan kuvaan pelilinjat:
  • Punaisella: Vähän sisäänpäin
  • Vihreällä: Suhteellisen suoraan.
  • Oranssilla: Vähän ulospäin.
  • Violetti: Reilummin ulospäin.

Yhteistä näille linjoille on, että ne kaikki niistä pyritään pelaamaan tuo rimojen 24-31 jalan välisen alueen osalta (joka on siis aiemmassa kuvassa oleva vaaleimman sininen alue) jonnekin riman 10 paikkeille eli pari rimaa ylemmäs kuin mitä aiemmin esitin jolla haetaan siis kohtaa jossa on vara erehtyä vähän sekä sisään, että ulospäin joka täysin fressissä kentässä olisikin varmaan paras peli idea, mutta jos ratahoito ns. avataan kuten aiemmin esitin niin tila voi olla myös siellä vähän alempanakin. Riippuen vähän myös siitä, että tykkäätkö siitä, että suojaa on enemmän ulos vai sisäänpäin (eli kumpaan suuntaan useammin missaat heitot).

Eli tiivistettynä tyylistä riippuen paras pelipaikka voi myös olla vähän ylempänä kuin aikaisemman kuvan perusteella tulkitsin joten olkaa hereillä lämmittelyn (sekä tietysti pelin) aikana ja seuratkaa pallojenne liikettä.


sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Pari vähän erillaista palloa

Taustaa

Monet huippukeilaajat ovat sitä mieltä, että 16 paunainen pallo kaataa keilat 15 paunaista paremmin joten päätin kokeilla sellaista. Hommaan valikoitu Storm Rocket (kuvassa vasemmalla) jonka seuratoveri minulle ystävällisesti lahjoitti (kiitokset siitä). Muutaman sarjan sillä pelatessa en huomannut suoritukseni tuosta lisäpainosta kärsivän joten voi olla, että hyvinkin jatkossa ostan sitten 16 paunaisia palloja.

Sitten kuvassa oikealla onkin vähän erikoisempi tapaus. Kyseessä on Brunswick Karma Urethane "triangle" layoutilla:

Mikä ihmeen triangle layout?

Jotta voi ymmärtää triangle layoutin idean pitää ensin pureutua vähän säätökirjaan. Tärkeimmät säännöt jotka tätä koskevat ovat:

  • "pallossa saa olla yksi tasapainoreikä" 
  • "Peukalon tai sormen reikä, jota ei käytetä tarttumiseen heiton aikana, määritellään tasapainoreiäksi."
  • Sekä tällä hetkellä vain USBCn säännöistä löytyvä lisäys, että tasapainoreikää ei saa täyttää millään (tuteilla, switch gripillä, jne...)
  • Sekä tietysti keilapallon tasapainoa koskevät säännöt

Mutta kun palloon porataan kolme reikää kolmion muotoon, tehdään kaikista rei'istä saman kokoiset niin yhdestä pallosta saadaan kuusi erillaista palloa ihan vaan otetta vaihtamalla.

Kuvassa sormien reiät on merkitty punaisella ja tasapaino reikä vihreällä ja keltainen piste on siis luonnollisesti pallon pinni:



Sääntöjä tuollaisellakaan pallolla ei tosin pääse kiertämään, koska kisoissa joissa pallojen määrää on rajoitettu se lasketaan kuudeksi palloksi, mutta tämmöiselle silloin tällöin kahden käden heittoa harjoittelevalle tuo on varsin näppärä keksintö.


sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Keilakengät Kiinasta

Taustaa

Vanhat Dexter SST8 keilakenkäni ovat jo jonkun aikaa näyttäneet siltä, että ne alkavat olla käyttöikänsä loppupuolella. Laadultaanhan ko. kengät on kyllä hyvät, mutta niiden hinta voisi kuvata lailliseksi ryöstöksi (luokkaa 250 - 300e, ostopaikasta ja vaihtopohjien määrästä riippuen). Myöskään suoraan USAsta tilattaessa hinta ei olisi merkittävästi halvempi.

Päädyinkin siis tutkimaan muita vaihtoehtoja, mutta en löytänyt euroopasta verkkokauppaa josta saisi merkittävästi halvempia keilakenkiä joihin kuitenkin pystyy vaihtamaan sekä päkiän, että kantaosat.

Keilakengät Kiinasta

Keilailu on Aasian maissa varsin suosittua ja tunnetustihan iso osa tavaroista valmistetaan Kiinassa joten arvelin, että suoraan Kiinasta tilaamalla keilakengät saisi edullisemmin.

Lopulta tilasinkin nämä kengät jotka silloin voimassa olleen tarjouksen myötä maksoivat 109 $ (noin 95 €) sisältäen postikulut Suomeen.


Paketin sisällön läpi käytyäni ja ensimmäisen keilauskerran jälkeen toteaisinkin noiden olevan varsin laadukkaasti tehty ja vastaavan ilmoituksen kuvausta.


Ainoa pieni miinus SST8 kenkiin verrattuna on, että kenkien kärjessä ei ole nahkakaistaletta (kuvassa alla) joten loppuasentoon tultaessa ns. takajalan kengän kärki jättää herkästi mustia jälkiä vauhtiradalle. Korjasin tuon nyt tähän hätään palalla kinensioteippiä kunnes keksin, että mistä löydän noin pienen kappaleen nahkaa minkä noihin voisi liimata.
Sivukommenttina maittakoon myös, että Dextereiden vaihtopohjat näyttäisi menevän noihin suoraan joten niitä voi tarvittaessa käyttää jos pohjista tulee loppu ennen kenkiä.


Päivitän tätä postausta sitten aikanaan kunhan noista kengistä aika jättää, että kauanko ne lopulta kesti.


perjantai 22. syyskuuta 2017

Perusvalmentaja kurssi osa 1

Taustaa

Tätä blogia lukeneet on varmasti huomanneetkin, että olen hurahtanut keilaukseen ihan täysillä ja käytänkin sen eri osa-alueiden opetteluun/opiskeluun varsin paljon aikaa. Jotta tuo aika tulisi käytettyä mahdollisimman tehokkaasti olen myös opiskellut mitkä ovat tehokkaimpia tapoja oppia joka useissa lähteissä tiivistetään tähän kuvaan:



Kuten tuosta näkyykin niin tehokkain tapa oppia on opettaa muita ja se onkin eräs syy miksi myös tätä blogin kirjoitteluun. Näitä kirjoittaessa kun johtuu aina pohtimaan, että miksi joku asia mielestäni on kuten sanon sen olevan.

Blogin kirjoittaminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin opettaminen/valmentaminen live-tilanteessa. Tästä syystä päätinkin ottaa askeleen seuraavalle tasolle osallistumalla keilailun perusvalmentaja kurssille.

Koulutuksen sisältö

Keilailun perusvalmentaja kurssi jo muutaman kerran järjestetty yhteistyössä muiden tarkkuuslajien (ammunta, jousiammunta ja curling) kanssa ja johon kuuluu siis kaksi kaikille lajeille yhteistä koulutusviikonloppua sekä yksi lajikohtainen koulutusviikonloppu.

Tämä blogi postaus kertoo sekalaisia ajatuksia tuon koulutuksen ensimmäisestä viikonlopusta.

Ensimmäisen viikonlopun antia

Ennakkotehtävä

Noin kuukautta ennen kurssia toimitettiin Suomen valmentajien julkaisema kirja nimeltään Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu ja ennakkotehtävänä oli lukea ko. kirjasta viikonlopun aihealueita koskevat osuudet.

Perjantai

Perjantain ensimmäinen varsinainen luento (majoittumisen ja yleisten asioiden jälkeen) koski yksittäisen harjoituksen rakennetta ja suunnittelua. Tästä parhaiten mieleen jäi, että varsinkin ryhmille pidettävät valmennuskerrat tulisi suunnitella varsin tarkkaan ottaen huomioon ryhmän koon, osaamistasot, jne. Oma tämän hetkinen ajatukseni yksittäisen urheilijan/harrastajan valmentamisesta on, että kannattaa tehdä suunnitelma valmiiksi pidemmälle aikavälille joka mahdollistaa harjoituskertojen painotusten muuttamisen ns. lennossa sen mukaan mikä urheilijan/harrastajan suorituksessa kulloinkin aiheuttaa haasteita.


Iltaohjelmaksi oli merkattu hohtokeilausta joka ei aiheuttanut kovinkaan suuria riemunkiljahduksia tulevien keilailuvalmentajien osalta. Ennakkoluulo ainakin allekirjoittaneen osalta osoittautui kuitenkin vääräksi, kun järjestäydyimme halliin lopulta niin, että muiden lajien edustajat keilasivat ja me keilailun edustajat pääsimme harjoittelemaan valmentamista käytännössä.

Oma kokemukseni keilailun harjoittelusta on, että liian usein keilaajille annetaan liian monta ohjetta/neuvoa kerralla joka herkästi aiheuttaa sen, että keilaaja yrittää keskittyä yhtä aikaa liian moneen asiaan onnistumatta korjaamaan näistä mitään.

Tämän takia päädyin valmennustapaan jossa annoin kolmelle valmennettavalle vain kaksi neuvoa (hiljennä jalkojen vauhtia ja kiinnitä huomiota heilurin aloitukseen) ja nuokin siis henkilökohtaisesti ja vain yksi asia kerrallaan sen mukaan mikä kenellekin vaikutti olevan suurin haaste.
Koska kyseessä oli tulevat valmennettavat heitä sai myös varsin hyvin takaisinpäin palautetta siitä miten neuvot vaikutti auttavan ja tokihan noiden toimivuus näkyi myös tulostaululla silloin kun he malttoivat tehdä suorituksen rauhallisesti.

Tässä kohtaa haluankin sanoa, että ISO KIITOS näille henkilöille (tiedätte kyllä itse kenestä on puhe). Tämä oli ehdottomasti yksi leirin kohokohdista, kun tällainen täysin ummikko pääsi toteamaan, että hänestä saattaa vielä joku päivä tulla ihan oikea valmentaja 😃


Sivuhuomio keilailun peruskurssiin liittyen: Ainakin silloin kun itse osallistuin keilailun peruskurssille niin siellä käytiin ensin keilailusuoritus läpi tunnin powerpoint esityksenä ennen radoille menemistä. Tuosta johtuen ainakin omassa päässäni pyöri aivan liian monta asiaa ja rentous oli tiessään.

Ehdottaisinkin, että varsinkin keilakurssin ensimmäinen kerta jaksotettaisiin niin, että radoille mentäisiin heti jossa kurssilaiset saisivat ensin heitellä muutaman pallon ihan vaan fiiliksellä ja harjoituksia alettaisiin tekemään yksi asia kerrallaan mallilla esim viiden minuutin luento ja sitä seurannut 10 minuutin harjoittelu.

Lauantai

Lauantain ensimmäinen luento koski suoritustekniikan/taitojen oppimista ja opettamista. Pääpaino tasapainoperiaatteessa, nopeuden/voiman tuottamisen perusteissa sekä tutkimustiedossa siitä miten taitoja opitaan.

Sivuhuomiona todettakoon, että tätä kirjoittaessa olin jo aika hyvin unohtanut mistä kaikesta luennolla oli puhe vaikka mielenkiintoista asiaa siellä olikin joten hyvä, että tuli alettua tätä kirjoittaa.

Materiaalia uudelleen selaillessa seuraavanlaiset ajatukset syntyi/palasi mieleen:
  • Taidon oppiminen vaatii riittävän määrän riittävän vaihtelevaa harjoittelua.
    • Vaihtelu on tärkeää, koska muuten keskittyminen herpaantuu eikä oppimista (ainakaan yhtä tehokasta) enää tapahdu:
      • Keilailuesimerkkinä mainittakoon paikkaaminen. Vaikka yleisin ja helpoiten omaksuttava 3-6-9 paikkosysteemi on heittää paikot aina samasta merkistä suoraan tulisi harjoitellessa heittää useiden eri merkkien kautta.
      • Toinen hyvä esimerkki on laisto jossa tarkoituksella yritetään saada mahdollisimman pieni tulos osuen kuitenkin joka kerta vähintään yhteen keilaan.
      • Keilakilpailuissa on varsin hyvin ns. sisäänrakennettuna vaihtelua, koska kelit vaihtelevat kilpailuiden välillä (varsinkin jos et aina kierrä niitä samanlaisia kisoja) ja kahta samanlaista keilarataa ei ole olemassa.
  • Ihminen ei ole robotti eikä näin olleen voi oppia toistamaan mitään liikesarjaa (esim keilaheittoa) täydellisen samanlaisesti joka kerta.
    • Tästä johtuen ei ole olemassa kahta samanlaista suoritusta.
    • Ihmisaivoille on luontaista soveltaa kaikkea aiemmin opittua ja sopeutua näin ollen mihin tahansa tilanteeseen.
      • Esim kerran autolla/polkupyörällä ajamaan oppinut pystyy ajamaan ongelmitta millä tahansa autolla/polkupyörällä.
    • Tästä johtuen taitoharjoittelua ei tule tehdä muita kopioimalla vaan kokeilemalla itselleen luontaisen tavan etsimällä.
  • Valmentajan valmennettavalle antama palaute on oleellisessa roolissa oppimisprosessissa.
    • Postiivinen palaute toimii negatiivista paremmin.
    • Palaute tulisi antaa aika äkkiä jotta valmettava yhdistää sen onnistuneen suorituksen mielikuvaan.
    • Liikaa palautteen antoa tulisi välttää ja antaa valmennettavan itse oivaltaa miten suoritus onnistui.
      • Keilailussa esim joka kolmannelle tai viidennelle yritykselle kerrottu palaute voisi toimia.
      • Kysymysmuodossa annettu palaute pakottaa valmennettavaa arvioimaan itse omaa suoritustaan joka edesauttaa oppimista.
    • Liian informaation antamista kerralla tulisi välttää, koska se pakottaa ihmisen pohtimaan asioita tietoisenmielen puolella joka estää huomattavasti tehokkaamman tiedostamattoman mielen ottaa vallan.

Luentoa seurasi käytännönharjoittelu liikuntasalissa jossa kävimme läpi laajan kirjon erillaisia tasapaino harjoituksia.


Päivän toinen luento koski fyysistä valmentamista.
Tuosta syntyi seuraavanlaiset ajatukset:

  • Keskivartalon on kaiken voiman keskus ja sen kunto on voiman välittämisen perusedellytys.
  • Lajinomaiset sekä keilailun toispuoleisuuden vastapainona toimivat harjoitukset ovat toimivimpia.
    • Parhaiten tähän asti löytämistäni keilailuun sopii tämä krikettiharjoitus jossa palloa vieritetään/heitetään kaverille maata pitkin ja josta se pyritään ottamaan kiinni ja heittämään alakautta mahdollisimman nopeasti takaisin.
      • Tuon treenaamiseen kelpaa melkein mikä tahansa käteen sopiva pallo, kivi, jne ja sitä voi harjoitella sekä sisällä, että ulkona.
      • Tuota pystyy myös helposti varioimaan heittämällä palloa välillä vasemmalla kädellä, kimmottamalla sitä itselle seinän kautta, heittämällä pallo kaverille vähän pomppivana, jne.


Luentoa seurasi jälleen käynnönharjoittelu liikuntasalissa jossa kävimme läpi laajan kirjoin erillaisia lihaskunto ja voima harjoituksia joita pystyy tekemään ilman apuvälineitä.


Virallisten osuuksien jälkeen osa lähti saunaan ja me muutamat "yli-innokkaat" jäimme vielä harjoittelemaan jousiammuntaa sen lajin tulevien valmentajien opastuksessa.

Sunnuntai

Sunnuntain ensimmäinen luento koski lasten ja nuorten kehitystä sekä heidän suositteltua harjoittelua.

Tästä jäi lähinnä mieleen, että lasten olisi hyvä antaa harrastaa mahdollisimman montaa eri lajia. Kun harjoittelu muuttuu vakavemmaksi on valmentajan hyvä kerrata, että mitä asioita missäkin iässä on helpoin omaksua.

Luentoa seurasi jälleen kerran käytännönharjoittelu liikuntasalissa. Liikkeitä tuli jälleen kerran varsin paljon. Onneksi näistä otettiin videot jotka on kurssilaisten käytettävissä sitten kun niille tulee tarve.


Päivän toinen luento koski valmentajan osaamistarpeita erilaisia/eri tasoisia ihmisiä/ryhmiä/jne valmennettaessa sekä valmentajana kehittymistä.

Loppusanat

Kurssi jatkuu noin kuukauden kuluttua (kirjoitan siitä tarkemmin jälkikäteen). Ennen sitä on etätehtävänä opiskella kirjasta seuraavaa kurssia koskevat osuudet sekä suunnitella yleistaidon- tai fyysinen harjoitus (ei lajitaidon) joka on myös tarkoitus testata joko itse tai jonkun muun toimesta.
Jos jotain kiinnostaa tuollaista testata niin laittakaa viestiä 😏


Avoimuuden nimissä kerrottakoon kurssin kulujen jaosta sen verran, että:

  • puolet kurssista maksaa Vantaan Keilailuliitto jota vastaan minä olen lupautunut valmentamaan halukkaita Tikkurilan keilahallilla (jos kiinnostaa niin laita rohkeasti viestiä tai nykäise hihasta kun näet minut hallilla)
  • toisen puolikkaan maksaa Suomen Keilailuliitto ja minä olen sitä vastaan lupautunut avustamaan uuden live lähetyslaitteiston käyttöönotossa sekä ensimmäisissä live lähetyksissä.

Tällaista tällä kertaa...

lauantai 9. syyskuuta 2017

Switch gripin käyttötunnit tuli täyteen

Taustaa

Olen keilannut jo noin pari vuotta 3D printerillä tulostettujen "switch grippien" kanssa, koska niillä saan otteen paremmin sovitettua kuin käsin tehdyillä switch gripeillä ja niillä saan avaus- ja kaatopalloihin samanlaisen otteen.

Noita kehittelin ennen tätä blogia, mutta niille joita sattuu kiinnostamaan kerrottakoon, että jotain tarinaa löytyy SKLn keskustelupalstalta sekä nuo toimittaneen frman blogista.

Käyttötunnit tuli täyteen 

Kävipä sitten niin, että paikkopallolla lämmittelyheittoa heittäessä switch gripille tuli käyttötunnit täyteen. Lopputuloksena oli, että tuo switch grip jäi peukaloon paikkopallon poistuessa yläviistoon ja pudoten noin puolestatoista metristä oikean puoliseen ränniin.

Rikkinäinen switch grip kuvassa vasemmalla ja ehjä oikealla.

Valitettavasti tilannekuvia tilanteesta ei ole, mutta voin kertoa, että ilmeet oli näkemisen arvoisia kun porukka ihmetteli, että mitä nyt tapahtui 😂


Kyseisestä switch gripistä olikin pala irronnut jo aikaisemmin, mutta se ei ollut haitannut menoa:


Seuraava suunnitelma?

Kuvan mukaiset punaiset switch grippini on valmistettu PLA -muovista joka on halvin 3D -tulostukseen soveltuva materiaali ja sitä kautta myös heikoin.

Kun tuosta yhdestä switch gripistä irtosi pala niin tilasinkin jo uuden joka tehtiin siinä kohtaa hiilikuidusta joka on huomattavasti muovia kovempi materiaali. Tuo hiilikuituversio on kylläkin ollut tähän asti hyllyssä, mutta nyt varmaankin on aika ottaa se käyttöön.


Paras puoli näissä 3D tulostetuissa versiossa joka tapauksessa on, että tulostin tekee aina samanlaista jälkeä joten, koska tahansa kun uusille switch gripeille tulee tarve niin niitä voi tilata lisää.

Muuta sekalaista

Muutamia kommentteja/kyselyitä blogini kirjoituksiin liittyen olen saanut joista olen varsin kiitollinen. Siksihän näitä kirjoitellaan, että joku niitä myös lukisi joten rohkeasti vaan ottamaan yhteyttä.

Yhteyttä voi ottaa postausten kommentointi kentästä, sähköpostilla (etunimi . sukunimi (at) gmail.com) tai Facebookin kautta.


Lisätäkseni blogini näkyvyyttä hankin sille myös helpommin muistettavan .fi - domaini eli keilojenkolinaa.fi sekä loin sille Facebook ryhmän johon lisään aina linkin uusimpiin postauksiin jotta kenenkään ei tarvitse asioikseen käydä täältä katsomassa onko tullut uusia kirjoituksia 😉

Ja viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä todettakoon, että hankin uudet pelipaidat joilla on tarkoitus pelata jatkossa kaikki henkilökohtaiset kilpailut:

Asiasta kiinnostuneille todettakoon, että paidat toimittaa www.vis-sportwear.it ja, että kotiin toimitettuna noille tuli hintaa 128 € eli ~43€/kpl.

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Uusi eturistiside



Kävipä niin, että laskettelureissulla helmikuussa tulin teloneeksi polveni josta meni siis eturistiside (ACL => Anterior Cruciate Ligament) poikki ja se piti rakentaa tähystysleikkauksessa uudelleen josta johtuen keilailut oli kevät kauden osalta ohi.

Tämänkertainen kirjoitelma koskeekin nyt sitten sitä miten tuo ACL siis korjattiin ja miten polvea olen sen jälkeen kuntouttanut ja ennen kaikkea mitä tekisin nykyisen tietämykseni valossa toisin.

Vammasta diagnoosiin

Polvi ei ollut tapahtuman jälkeen kovinkaan kipeä ja suurimpana haasteena olikin siinä esiintyvä turvotus joka teki pelkästä kävelemisestä varsin haastavaa. Päätinkin käyttää muutaman kotiin palaamista edeltävän päivän tilanteen seuraamiseen ja aiheen opiskelemiseen internetistä.

Oireiden perusteella päädyinkin siihen tulokseen, että kyseessä on joko nivelkierrukkavamma tai eturistiside vamma.

Minulla oli voimassa oleva matkavakuutus jonka piikkiin vamman hoitaminen menisi niin varasin ajan suoraan yksityisen lääkäriaseman ortopediltä joka hetken polvea väänneltyään totesi polvessa olevan väljää ja vaihtoehtojen olevan melko varmasti nuo mihin olin itsekin päätynyt. Lopullinen diagnoosi selvisikin sitten magneettikuvien perusteella eli eturistiside oli irto poikki.

Diagnoosista leikkaukseen

Diagnoosin varmistuttua keskustelimme ortopedin kanssa vaihtoehdoista ja hän kertoikin, että jos minulla ikää yli 50 vuotta enkä urheilisi niin polvea ei välttämättä kannattaisi leikata ollenkaan vaan keskittyä lihaskunnon parantamiseen. Tällöin haasteena tosin olisi, että polvi voi äkkitilanteessa ns. pettää alta ja vaarana on, että polvea alkaa silloin varomaan liikaa. Tämän takia nuorien ihmisten osalta suositaan tähystysleikkausta jossa eturistiside rakennetaan uudelleen.

Ortopedi kertoi myös, että eturistisiteen korjauksella ei varsinaisesti ole mikään kiire, koska se ei siitä huonommaksi voi enää mennä, mutta koska en keksinyt mitään syytä lykätä leikkausta sovittiin aika siihen mahdollisimman pikaisesti.

Mitä tekisin nyt eri tavoin?: Pyytäisin ortopedia kirjoittamaan fysioterapia lähetteen jo tässä kohtaa ja kuntouttaisin polven liikerataa ja voimaa heidän avustuksellaan kuusi viikkoa kuten Norjassa on tapana, hioisin samaan aikaan valmentajan kanssa keilailu suoritusta ja mahdollisesti keilaisin muutaman kilpailunkin.

Tämä siksi, että:

  • Lihaskunto rapistuu todella nopeasti leikkauksen jälkeen ensimmäisen kuuden viikon aikana kun kaikki portaiden kävelyä raskaampi on kielletty.
  • Minulla oli turvotuksesta johtuen haasteena saada jalka täysin suoraksi jo ennen leikkausta ja leikkaus pahensi tätä ongelmaa.
  • Keilailusuorituksessa ei ole vaarana polven kiertyminen tai toisiin törmääminen jotka voisi pahentaa vaivaa ja aiheuttaa esim kierrukan hajoamisen joten en näe mitään syytä välttää keilausta tässä kohtaa.
    • Varmuuden vuoksi tosin pitäisin tässä kohtaa polvitukea jossa on metallinen ns. sarana joka mahdollistaa polven koukistamisen ja oikenemisen, mutta estää sen kiertymisen. Niitä saa esim urheiluliikkeistä.

Leikkauksen jälkeen

Ensimmäiset kaksi viikkoa (viikot 1-2)

Leikkauksen jälkeen polvi oli todella kipeä ja kipulääkkeitä joutui syömään varsin paljon. Tässä kohtaa myös kyynersauvoja joutui käyttämään jotta normaalin kävelemisen taas oppi. Ortopedin asettama tavoite tälle aika välille oli venytellä polvea niin, että jalan varmasti saa suoraksi.

Se mikä yllätti oli, että miten äkkiä polvi tässä kohtaa jäykistyy uudelleen jos jalkaa ei venyttele suoraksi useita kertoja päivässä.

Mitä tekisin nyt eri tavoin?: Kävisin fysioterapeutilla jolla on koulutus LPG -laitteen käytöön poistamassa turvotusta jotta polven saisi helpommin suoraksi. Samoin poistaisin polven turvotusta nilkkaa ja polvea ns "pumppaamalla" eli ilmassa ilman vastusta liikuttelemalla, koska liike saa nesteen liikkeelle.

Tässä kohtaa tuli myös opittua, että ensiapuna käytettävää kylmää/jääpussia ei tulisi käyttää enää siinä kohtaa, kun kipu on hellittänyt se kun heikentää nesteiden liikkumista. Parempi vaihtoehto onkin käyttää esim lämmitettävää kauratyynyä yhdessä kohoasennon ja nilkan liikuttelun kanssa joka saa nesteet paremmin liikkeelle.

Sivuhuomiona sanottakoon, että kannattaa tutustua tähän hyvin koostettuun selitykseen siitä mikä turvotusta aiheuttaa ja miten sitä hoidetaan.

Seuraavat neljä viikkoa (viikot 3-6)

Tässä kohtaa tasamaalla sekä portaiden ylöspäin käveleminen onnistui jo lähes ongelmitta, mutta portaiden alaspäin käveleminen ei, koska polven koukistamisessa oli haasteita. Tuota raskaampi liikunta olikin kielletty, koska uuden eturistisiteen kiinnikkeet irtoavat tässä kohtaa vielä herkästi. Kävelinkin portaita sen mitä turvotukselta pystyin.

Tässä kohtaa tuli myös todettua, että turvotusta ja polven jäykkyyttä aiheutti sekä liika, että liian vähäinen liike. Toisin sanoen toimistotyöläisen tuli muistaa nousta tunnin välein ylös käveleksimään, koska muuten polvi jäykistyi todella pahoin.

Mitä tekisin nyt eri tavoin?: Kävelisin portaita niin paljon kuin turvotus vaan vähänkin antaisi myöten ja kävisin kerran viikossa LPG -hoidossa laskemassa turvotusta jotta voisin kävellä enemmän kuin muuten.

Lisäksi pyrkisin olemaan liikaa varomatta leikauttua jalkaa. Huomasin nimittäin myöhemmin, että esim tuolilta noustessa tulee todella herkästi noustua pelkän terveen jalan varassa josta johtuen liikettä ei leikatulle jalalle tullut tarpeeksi ja tämä näkyi reisilihaksen supistumisena.

Seuraavat kuusi viikkoa (viikot 7-12)

Tässä kohtaa olikin sitten lupa jo pyöräillä edellisten lisäksi ja tavoitteena oli saada leikattuun jalkaan voimat palautettua sekä treenata polvea tukevia lihaksia. Oma fysioterapiani alkoikin vasta nyt kun 7 viikkoa leikkauksesta oli kulunut joka on pistänyt näin jälkikäteen vähän harmittamaan.

Kolmen kuukauden jälkeen

Kolmen kuukauden kohdalla oli viimeinen ortopedin tapaaminen jossa todettiin, että lihaskunto ei ole vielä täysin palautunut, mutta tästä eteenpäin kuntoutus on fysioterapeutin vastuulla.

Myöhemmin olen tullut todenneeksi, että hyvänolon tunteeseen on todella helppo turtua ja polven treenaamisesta näin ollen luistaa joka sitten kostautuu jälleen turvotuksena sekä jäykkyytenä. Tästä syystä onkin siis tärkeää muistaa jumpata polvea päivittäin.

Loppusanat

Tämänkertainen postaus olikin siis vähän kauempana keilailusta. Nyt olen kuitenkin onneksi päässyt jo treenaamaan taas keilausta sekä heittämään muutaman kilpailunkin joten siinä mielessä tilanne näyttää ihan hyvältä.

Samoin tässä on tullut keksittyä vähän uusia ideoitakin seuraavaa kautta varten, mutta niistä lisää seuraavassa postauksessa.

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Liuku-koukku vai koko matkan rulla?

Taustaa

Olen jo pidemmän aikaa taistellut ongelman kanssa, että osassa halleista/keleistä minun pallot kääntyy liikaa ja ne on lähes mahdotonta pitää ykköskeilan oikealla puolella.

Tuo ongelma johtuu siitä, että minulla on aina ollut aika hiljainen pallonvauhti ja käytimme valmentajani kanssa aika paljon aikaa pallon pyörittämisen opetteluun josta johtuen heittoni on erittäin "kierrospainotteinen" (rev dominant). Lisäksi minulla on paha tapa kääntää käsi pallon sivulle liian aikaisin josta johtuen pallon pyörintäsuunta (axis rotation) on turhan paljon vasemmalle.

Tuota ongelmaa pyrin toki osaltaan helpottamaan opettelemalla vauhdin lisäämistä palloon sekä käden pitämistä paremmin pallon takana, mutta olen myös viime aikoina opiskellut varsin paljon miten pallo ja pelilinja valinnoilla voi vaikuttaa tähän ongelmaan. Jota käsittelen tässä postauksessa.

Miten huiput tekee sen?

Olen useamman kerran pallojen valintaan liittyviä kirjoituksia lukiessani törmännyt mainintaan, että useimmat keskivertokeilaajat arvioivat pallojen tehoa niiden tekemän sivuttaisen liikkeen (oikealta vasemmalle) perusteella, kun taas huippukeilaajat arviovat sitä pallojen tekemän pitkittäisen liikkeen mukaan.


Yksi hyvä esimerkki jossa tuota selitetään on tämä video:

Mikä ihmeen pitkittäinen pallon liike?

Eräs syy siihen miksi monet keilaajista eivät osaa katsoa pallon pitkittäistäliikettä on, että sitä ei ole läheskään niin helppo huomata kuin sivuttaista liikettä.

Vinkkinä tähän on opetella katomaan pallon vauhtia sen kulkiessa radalla. Kun pallo reagoi oikein radan keskiosalla sen vauhti silminnähden hidastuu ja se tekee sen riittävän aikaisin. Tuo on myös nähtävissä yllä olevasta videosta.

Tuosta tulee myös kokeneempien keilaajien käyttämä termistö hitaasta/nopeasta radasta/kelistä. Mitä hitaampi rata/keli on niin sitä nopeammin pallon vauhti hidastuu siinä ja sen mukaan vaihdetaan sitten joko kiiltävämpään tai karkeampaan palloon riippuen onko tarve saada pallo hidastumaan hitaammin vai nopeammin.


Eräs hyvä tutustumiskohde aiheeseen liittyen on myös uusimmassa 1/2017 keilaaja lehdessä ollut juttu nimeltään "Voimakas vai kääntyvä pallo?".
Suoralainaus ko. artikkelista: "Karrikoidusti pelaajat siis jaetaan liuku-koukku pelaajiin tai koko matkan rullaajiin. Jälkimmäinen pelityyli on vähemmän haavoittuvainen tapa pelata ja onkin tästä syystä useimmien menestyvien pelaajien tapa."

Tuo on ollut ainakin itselleni vähän haastavaa omaksua, koska se osittain tuntuu järjenvastaiselta, että pallon pitää kuluttaa energiaansa ennen keiloihin osumista. Teinkin tuosta aika pitkän analyysin siitä, että miksi jälkimmäinen tapa on vähemmän haavoittuva ja siitä lisää alla.

Simulaatio

Alla esitetyt simulaatiot on tehty Powerhouse Blueprint nimisen ohjelman testiversiolla. Tuo sovellus kykenee mallintamaan keilapallon liikkeen valitulla ratahoidolla, porauksella, pelilinjalla, jne sekä useamman heiton mallinnuksessa se ottaa huomioon keilaajan "epätarkkuuden" eli pallonnopeuden, kierrosnopeuden, linjan, jne vaihtelut valitun keilaajan taitotason mukaan (käytin mallinnuksissa valintaa 181-200 keskiarvon keilaaja).

Pallot

Ohjelman testiversiossa on vain muutama pallo joista valitsin alla olevat jotka on molemmat pitkälle öljylle tarkoitettuja. Palloista ensimmäinen on voimakas painolaataltaan sekä poraukseltaan kun jälkimmäinen on painolaataltaan ja poraukseltaan miedompi, mutta siinä on huomattavasti vahvempi pintakäsittely. Idena tässä oli saada mahdollisimman selkeä ero pallojen välille.

Pallojen tarkemmat tiedot porattuna alla:

Ratahoitona simulaatioissa toimii: Kegel Recreation Series High Street

Noiden lisäksi simulaatioasetuksissa oli sen verran eroa, että liuku-koukku versiossa palloa pyöritettiin hiljaisemmalla vauhdilla enemmän sivusta (nopeus 26 km/h ja axis rotation 60 astetta) kun taas koko matkan rullassa oli vähän enemmän nopeutta ja palloa pyöritettiin enemmän takaa (nopeus 28 km/h ja axis rotation 45 astetta). Kierrosnopeus molemmissa oli 330 rpm. Tämänkin tarkoituksena oli tehdä vielä selkeämpi ero pallojen välille, koska sovelluksen testiversiossa ei ole niin laajaa valikoimaa palloja jotka täysin samanlaisella heitolla olisi saanut pallot käyttäytymään riittävän eri tavoin.

Simulation tulokset

Alla olevat simulaatiotulokset sisältävät paljon informaatiota ja kaiken omaksuminen vaatii varmasti aikaa joten kannattaa tutkia niitä ajan kanssa ja vaikka muutaman kerran erikseen. Simulaatio on tehty tuhannen heiton keskiarvona. Huomionarvoista kuitenkin on, että ohjelma ei tässä ota huomioon öljyn kulumista vaan se olettaa, että rata pysyy kokoajan samanlaisena.

Jo pikaisella tulkinnalla kuvasta on nähtävissä selkeä ero näiden kahden tyylin välillä. Liukukoukku (sininen viiva) pallo kääntyy sivusuunnassa varsin paljon (23,84 rimaa), mutta taskuunosumisprosentti on vain 60,20%. Koko matkan rullassa (punainen viiva) pallo kääntyy sivusuunnassa huomattavasti vähemmän (14,22 rimaa), mutta taskuunosumisprosentti on 73,10%. Samoin taskuuosumisrimaa kuvaavista palkeista näkyy varsin selkeästi miten paljon kapeammalla alueella pallot pysyy koko matkan rullan tapauksessa joka käytännössä tarkoittaa vähemmän hankalasti paikattavia reikiä jolla on tulosten teon kannalta erittäin suuri merkitys.


Loppusanat

Toivottavasti tämä postaus auttoi edes osittain sinua ymmärtämään miksi pallon liikettä kannattaa lukea pitkittäissuunnassa sivusuunnan sijaan. Ainakin itselleni asiaa tutkiessa tuli suuri valaistuminen.

Vastauksena kysymykseen "miksi koko matkan rulla on vähemmän haavoittuvainen tapa keilata?" voidaankin siis todeta, että pienempi pallon sivuttainen hyödyntää paremmin radan tarjoamaa virhemarginaalia.

Aloitteville/vähäisen kierteen keilaajille tosin mainittakoon, että ennen kuin palloa oppii pyörittämään kunnolla voi olla tarpeen käyttää liuku-koukku palloa jotta sen saa tekemään mitään liikettä, mutta siihen onneksi auttaa harjoittelu :)

Jos mieleen tulee kysymyksiä/kommentteja niin niitä voi rohkeasti jättää tuohon alle.


Lisäys 10.4.2017

Siltä varalta, että minun mielipiteet ei yksistään vakuuta niin lisään tähän vielä kuvakaappauksen Mo Pinelin kanssa käymästäni Facebook keskustelusta:

Ja niille jotka ei tiedä kuka Mo Pinel on mainittakoon, että hän on kehittänyt mm. dual angle layout systeemin joka käytännössä kaikki palloporarit käyttävät kun he poraavat palloja kokeneemmille pelaajille ja hän on myös toinen Radicalin perustajista ja käytännössä suunnittelee heidän pallonsa. Joten hän jos joku tietää mistä puhuu.